Ollaan nyt villen kans kokkeiltu ratkasta tuota kissahommaa ko villellä oli niitä niin
pirusti,joten minä (joka en ole ikään pitäny kissoista..) otin yhen kisun testiksi.
Soli muuten ihana,mutta kävi jalkoihin kynsinhampain kiinni.
Niinpä laitoinkin kisun pesuhuoneeseen ja istuin itkien ja peläten
olohuoneen sohvalla ja odotin villeä kotiin.
Eli ei toiminut tuon kisun kanssa.
Sitten kokeiltiin toista,se kerkesi olla parisen päivää ja pyöräytti
yllärimukulat (joista söikin kaksi..) pelastin yhen ja onneksi
N suostui kissataiturina ottaan pikkukisun hoitoon.
Pennut synty kesken ja tuokin on vielä niiiin pieni..
saa nähdä miten sen kans käy..
Mutta tää kyseinen kannibaalikisu (entinen kamalan arka kisu..) on nyt
ruennu pyrkiin sylliin ja vaatii koko ajan hellyyttä!
oon tosi ihmeisään!
voi se varmaan olla kipiäki ko ei oo pentuja tissillä ja maitua
erittyy kaiketi jatkuvasti ):
Oon tässä R;llä ammana ja samalla pisutan ja ruokin pikkukisua.
N lähti ratsastaan ja ville on töissä.
mutta..kai musta tulee vielä kisuihminen.
Ihastumista on jo ilmassa :)
..ainakin tuohon omaan pirskattiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti